Lumihiutale keskellä Vantaata
Leijailu alas, lähestyi maata
Tanssi tuulessa mielellään
Joku yritti ottaa sen kiinni kielellään
Sen kohtaloa ei voi kukaan taata
----------------------------------------
Ilmapallo Tampereen yllä
Kohosi ylöspäin huutaen kyllä, kyllä
Vapautta kohti matka vie
Tuuli näyttää minne vie tie
Olo on vähän kuin hylätyllä
Näytetään tekstit, joissa on tunniste runo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste runo. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 13. marraskuuta 2011
Limerikki tikki.
keskiviikko 26. lokakuuta 2011
Runon viemää, tilannekuvaus leikkipuistosta.
Istun yksin, puisella penkillä
lapset kirmaavat keinujen ympärillä
Kuuluu hiekan rahinaa ja huudahduksia
iloisten lasten naurua ja kiljahduksia
Hymyilen hiukan edessä levittäytyvälle näkymälle
lasten riemua täynnä oleville kirkaikkalle kasvoille
Tunnen kuinka omassa rinnassanikin nauru alkaa pulppuamaan
ja mieleni tekee mukaan lasten kanssa riehumaan
Niin viaton ja suloinen, nuori vielä lapsi on
mitä tapahtuu joskus, on oikkuja kohtalon
Jokainen hetki on arvokas tavallaan
opettaa ja ohjaa meitä ajallaan
Koskaan ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tuollessaan
joten ei muuta kuin suoraa päätä elämää jatkamaan
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)